HistoriaHistoriaEntisten gentlemannien ja valmiiden mestareiden Härveli on muuttunut nuorten nappuloiden kasvualustaksi. Kehitys on monessa mielessä myönteistä. Alkuperäinen pulma, hyppääjien ahdistunut asema ja huonot harjoitusolot on voitettu. Uusien uimahallien myötä valtakunnassa on hyvä hypätä. Lisäksi uimahyppyjen harrastuspohja on laajentunut. Sen harrastus on levinnyt useaan seuraan ja otettu niissä avosylin vastaan. Lisäksi myös Uimaliiton asenne on muuttunut. Hyppääjiä arvostetaan tänä päivänä. Tässä syyt, miksi Härveli on keskittynyt nuorisotyöhön, uusien hyppääjien henkiseen ja fyysiseen kasvattamiseen. Härveli on näin saattanut päätökseen historiallisen tehtävänsä, taistelun uimahyppääjien aseman parantamiseksi. Edelleenkin se on myös kaikkien suomalaisten uimahyppääjien yhteinen seura, jonka suojiin kaikki ovat tervetulleita, joko hyppäämään tai viihtymään ja keskustelemaan uimahypyistä, sen tulevaisuudesta ja edelleen kehittämisestä. Härveli on filosofiaa, taiteilijoille ja leijonamielisille tarkoitettu - siis uimahyppääjille.
Näin lähti Härvelin toiminta vilkkaana käyntiin ja jo heti perustamisvuonna teki Härveli historiaa järjestämällä uimahyppymaaottelun Ruotsia vastaan, mikä siihen aikaan lienee ollut ensimmäinen laatuaan maailmassa. Pellehypyt ja näytöskiertueet olivat 50- ja 60-luvuilla tärkeällä sijalla kerhon toiminnassa. Maininnan arvoinen oli myös vuoden 1959 televisionäytös Uimastadionilla. 1954 järjestettiin pellehyppymaaottelu Ruotsia vastaan ja 1957 ensimmäiset Pohjoismaiset pellekilpailut Suomessa. Pellehyppyjen SM-kilpailuista tuli jo 50-luvulla vuosittainen tapaus ja tutuiksi tulivat nimet Liukas Lätkä, Suolattu Lahna, Kalle Korkkiruuvi, Joonas Ventti, Ville Vallaton, Verneri Vetelä jne, joista Liukas Lätkä (alias Simo Salminen) ylsi Pohjoismaiseen mestaruuteen asti.
50-luvulla Härveli osallistui myös kansainväliseen toimintaan: Saksan hyppypäivät -53, Torinon EM-kisat -54, Bad Kissingenin kansainvälinen hyppyleiri -55, Moskova -57, Keski-Euroopan maaottelu Bayeria vastaan -59. Omissa Olympialaisissamme -52 olivat mukana Helge Vasenius, Olli Heinonen ja Birger Kivelä. Melbournen Olympiakisoissa -56 Härveliä ja Suomea edusti Helge Vasenius.
Ensimmäiset pellehyppykisat järjesti Härveli vuonna 1950. Siitä tuli uimahyppyjen paras mainosvaltti. Aluksi pellehyppyjen SM-kisat järjestettiin jopa kahdeksan kertaa vuodessa. Helge Vaseniuksen bravuurinumero oli 10 metrin kerroksesta varpaillaan roikkuminen ja hyppytason alapuolen peseminen harjalla. Yleisö oli ratketa nauruun. Pellehyppääjistä kehittyi varsinaisia taiteilijoita. He oppivat ottamaan yleisönsä. Simo Salmisenkin ura alkoi aikoinaan pellehypyistä. Spede löysi Simon eräistä pellehyppykilpailuista.
50-luvulla pohjoismaisia pellehyppykilpailuja mainostettiin roskakärryjä työntämällä kaksi vuorokautta yötä päivää ympäri Helsinkiä pellen vaatteisiin pukeutuneina maski naamalla. Nämä kisat voitti Liukas Lätkä eli Simo Salminen voittohypyllä "vetelä vanukas". Pellehyppääjien ns. taiteilijanimet kertovat esittäjien huumorintajusta ja hengestä. Hyppyjen, ja niille sopivien nimien keksiminen on ollut riemukasta puuhaa. Monet näistä suorituksista ovat jääneet klassikoiksi ja muodostuneet tekijöidensä tavaramerkeiksi.
Birger Kivelää eli Pelleä voidaan hyvällä syyllä nimittää maailmanlaajuisessa mittakaavassa Mr Uimahypyksi. Pelle on omalta osaltaan ollut terävöittämässä ja kirkastamassa uimahyppyjen profiilia ja omaleimaisuutta.
Härveliä voidaan pitää eurooppalaisena uranuurtajana uimahyppyjen aseman korostamisessa. Ensimmäisenä Euroopassa Härveli rupesi järjestämään erikseen uimahyppykilpailuja. Suomessa Härvelin merkitys korostui uimahyppääjien tukikohtana, omana organisaationa, joka auttoi ja antoi tukea hyppääjille valmentautumisessa ja kilpailutoiminnassa. Härvelin toiminta on ollut tarpeellista, hyödyllistä ja myös hauskaa. Se on yhdistänyt suomalaiset hyppääjät ja se on yhdistänyt myös kansainvälisesti ja erityisesti pohjoismaisesti.
Tunnettu ruotsalainen uimahyppääjä Lennart Brunnhage on suuri Härvelin ystävä. Aikanaan 40-luvun lopulla ikimuistettavan Ruotsi-maaottelun yhteydessä Pelle ja Lennart sepittivät Härvelin laulun, ensin ruotsiksi ja myöhemmin käännettynä suomeksi.
Härvelin tapaisia uimahyppääjien liittoutumia toteutettiin myös muissa Pohjoismaissa. Näiden hyppykerhojen vetäjänä oli Norjassa Grunde Vegard, Ruotsissa Toivo Öhman ja Tanskassa Sören Svejstrup.
Vuonna 1976 kolme härveliläistä osallistui Utrechtin EM-uinteihin ja kaikki kolme, Tarja Liljeström, Pentti Koskinen ja Osmo Meskanen selviytyivät loppukilpailuun.
Seuraavana vuonna Härveli sai järjestettäväkseen uimahyppyjen Euroopan Cup-kilpailun, olympialaisten jälkeen suurimmat uimahyppykisat. Kilpailut onnistuivat erittäin hyvin ja silloiset uimahyppääjät muistavat edelleenkin nämä kisat lajin eräänä huipputapahtumana. Suomalaisessa saunaillassa ulkomaalaiset valmentajat viihtyivät loistavasti. Päättäjäiset Suomenlinnan historiallisissa tiloissa Valhallassa jäivät mieliin ja tietysti miesten kesken järjestettiin kansainvälinen oluenjuontiviesti, joka päättyi Härvelin voittoon.
Härveli on saanut järjestää myös lukuisia maaotteluja. 1969 Suomi-Leningrad -otteluun osallistuivat Härvelistä Laura Kivelä, Marja Salonius (ent. Rauta), Merja Nyberg, Pentti Koskinen, Kari Saastamoinen ja Lauri Heinonen. Muina vuosina mukana olivat myös Aimo Juvonen, Osmo Meskanen ja Helge Vasenius.
1970 Ruotsin järjestämässä nuorten pohjoismaisissa mestaruuskilpailuissa Härvelin Merja Nyberg tarjosi tiukan vastuksen Ruotsin Ulrika Knapelle häviten vain 15 pisteellä. Kaksi vuotta myöhemmin Knape oli maailmankuulu kultamitalihyppääjä ja tuleva maailmanmestari. Metrin laudalla samoissa kilpailuissa vei voiton Härvelin Anu Patrikka.
Hei Härveli on kerho verraton
vain hyppääjille se on
kell hyppääjällä on
taito verraton
hän Härveliin kuulukohon.
Tralalallalalalaa, heipä hei nyt vaan
nimi Härveli korkeelle kaikumaan
tralalallalalalaa, tralalallalalalaa
Härveli, Härveli, Härveli.
Maaottelu, maitten ja kansojen
päämääränä Härvelin on
Ken voittaja on
hän verraton
Härvelilt' kunnian saakohon.
Tralalallalalalaa, heipä hei nyt vaan
nimi Härveli korkeelle kaikumaan
tralalallalalalaa, tralalallalalalaa
Härveli, Härveli, Härveli.
